”Kyselyn toinen kerta tuli liian nopeasti, muutokset eivät
näy arjessa niin nopeasti”, pohti eräs koulutuspäällikkö, joka muutoin piti
kyselyn tekemistä oikein hyvänä asiana. Hän kommentoi, että vaikka hän
tietääkin omat kehittymishaasteensa, niin silti oli hyvä nähdä ne kirjallisena,
jotta niitä oikeasti lähtee pureskelemaan ja kehittymään valittuun suuntaan.
Konsultin kanssa käymä keskustelu auttoi myös jäsentämään asioita, varsinkin
kun he molemmat olivat poimineet sieltä samansuuntaisia huomioita.
”Ensimmäisen kyselyn tulokset järkyttivät alkuun, mutta kun
vastauksia luki uudelleen, niin totesin, että hyvä kun nämä nousevat
käsittelyyn, sillä omalle toiminnalleen on joskus sokea. Kerroin henkilöstölle,
että olen valinnut kolme asiaa, joiden kehittämiseen aion panostaa. Kirjasin ne
myös vuodelle 2019 toiminnallisiin tavoitteisiin.”
”Mitään varsinaisesti yllättävää ei kyselyn tuloksissa
ollut. Olin iloinen, kun tuloksissa näkyi, että vuorovaikutustaitojani
arvostettiin ja minua pidettiin kuuntelevana ja keskustelevana esimiehenä.
Samoin, olin tyytyväinen, että minut koetaan luotettavaksi.”
”Kun kyselyn tulokset tulivat toisen kerran, niin silloin jo
osasi odottaa mitä sieltä tulee.” Hänen mukaansa vielä ei oman toiminnan
muutosta kyselyn tuloksissa näkynyt, mutta kyseinen koulutuspäällikkö on
sitoutunut panostamaan kehityskohteisiinsa. Hän myös pohtii, että kyselystä
saattaa nousta jotain asioita vielä tämän kevään työhyvinvointikeskusteluissa.
Haastattelun teki 2.5.2019 JYMY-hankkeen Sataedun
projektipäällikkö Niina Kollár.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti