torstai 14. maaliskuuta 2019

Life-Based Design & Ohjaava opettajuus Kankaanpään opiston pedagogisina linjauksina


Kirjoittaja: Marja Kallioniemi, rehtori, Kankaanpään opisto

Kankaanpään opistossa muutosjohtamisen tueksi on haettu tukea LEAN-ajattelun ja -ideologian johtamisfilosofiasta. Lean Six Sigman ongelmanratkaisumenetelmän, DMAIC, avulla pyritään löytämään systeemistä prosessin suorituskykyä parantavat tekijät.

 

Kankaanpään opiston pedagoginen visio vuosille 2018-2022 on määritelty seuraavasti:

Kankaanpään opiston opetus tapahtuu sulautetulla teknologiatuetulla yhteisöllisellä oppimisella työssäoppimisen, projektioppimisen ja ongelmaperustaisen oppimisen menetelmin elämälähtöisen suunnittelun (Life-Based Design) viitekehyksessä.

 

Life-Based Design suunnitteluprosessimallina käsittää neljä tärkeää suunnitteluvaihetta. Nämä ovat 1) elämänmuodon analyysi, 2) konseptisuunnittelu ja vaatimusten tuottaminen, 3) elämäntapa-analyysi ja lopuksi 4) innovaation suunnittelu. Suunnittelijan on ymmärrettävä, keitä toimijat ovat, mikä heidän kulttuuritaustansa on ja mikä on tekniikan nykyinen rooli jokapäiväisessä toiminnassa heidän toimintaympäristössään. Konseptisuunnittelun ja vaatimusten muodostamisen vaiheessa suunnittelijan on määriteltävä uuden teknologian rooli ja tarve sekä kuvattava ja kehitettävä ratkaisuja selittäen niiden toimintalogiikka, joka tekee ideasta toimivan. Kolmannessa elämäntapa-analyysi vaiheessa tarkoitus on varmistua suunnittelun mielekkyydestä valitulle elämänmuodolle ja elämänlaadun parantamiseksi. Elämäntapa-analyysiin kuuluu myös erilaisten valintojen eettisyyden tutkiminen.  Prosessin tulos on innovaatiomalli suunnitelma tai menettelytavat suunnittelun tuloksen viemiseksi yleiseen käyttöön. (Saariluoma ja Leikas, 2012).

Innovaatioprosessin johtaminen koulutusorganisaatiossa noudattaa organisaation laatupolitiikkaa ja vuosikellon mukaista toimintaa (Kuva). Life-Based Design suunnitteluprosessin vaiheet ja opiskelijoiden osallistaminen innovaatioprosessiin tulee noudattaa koulutusorganisaation vuosikellon mukaista toimintaa. Lean DMAIC ongelmanratkaisumenetelmä suorituskyvyn parannusmenetelmänä tuo järjestelmällisen tavan ratkaista ongelmia ja kehittää ratkaisu organisaation toiminnan kehittämiseen (Karjalainen ym., 2002).

Lyhenne DMAIC tulee englanninkielisistä sanoista define, measure, analyze, improve ja control eli määritä, mittaa, analysoi, paranna ja ylläpidä (ohjaus ja valvonta). Määrittelyvaiheessa (define) kartoitetaan asiakasvaatimukset, jotka määrittelevät projektin tarkoituksen ja laajuuden. Määrittelyvaiheessa kerätään taustainformaatiota parannettavasta prosessista  ja  asiakkaista. Juuri tähän määrittelyvaiheeseen tulisi sisältyä alaprosessina Life-Based Design sunnitteluprosessi. Mittaus (measure) on looginen seuraus määrittelyvaiheelle.  Se on silta kohti analysointivaihetta (analyze). Mittausvaiheen tavoitteena on todentaa ongelman olemassaolo.  Tämä tapahtuu keräämällä informaatiota ongelmasta tai mahdollisuudesta.  Yleensä tämä johtaa määrittelyvaiheen tavoitteiden hienosäätöön. Parannusvaiheen (improve) tavoitteena on kokeilla ja soveltaa ratkaisuja mittaus-  ja analyysivaiheen aikaisien tulosten perusteella. Tavoite on löytää ratkaisuja ja  malleja  millä  saavutettu  taso  saadaan  ylläpidettyä (control) . (Karjalainen ym., 2002).

 

 



 

Lean ongelmanratkaisumenetelmä DMAIC innovaatioprosessin johtamisessa

 

 

Ohjaava opettajuus - Kankaanpään opiston pedagogisina linjauksina.

 

Pedagogien ja didaktinen ohjaus ovat vastuukouluttajan vastuulla. Ne kattavat toiminnallisen ohjauksen. Vastuukouluttaja on sekä organisaattori että kokonaisvastuun kantaja ja huolehtii koulutuksen toimivuudesta. Tutorointi ja mentorointi ovat vastuukouluttajan tehtäviä siinä mielessä, että hän huolehtii opiskelukokonaisuuden sujuvuudesta ja sen kokonaissisällön hahmottumisesta. Sisällöllinen ohjaus puolestaan on mentorointia ja kattaa reflektiivisen ohjauksen. Mentor hahmottaa vuorovaikutuksen sisältöjä keskittyen sisältöihin, joita vuorovaikutus tuottaa. Mentor uppoutuu opiskeluvuorovaikutuksen nostattamiin sisältökysymyksiin perusteellisesti ja luotsaa sisällön tuottajana oppimissisältöihin syvyyttä ja monipuolisuutta. Sosiaalinen ja kommunikatiivinen ohjaus ovat tutorointia ja kattavat vuorovaikutuksellisen ohjauksen. Tutorointisuhde keskittyy oppimisprosessiin kokonaisuutena. Tutor tukee yksilöiden mukaan tulemista ja mukana olemista ja rohkaisee aktiivisuuteen. Tutor antaa mallia opiskelijoiden keskinäisten opiskelu- ja oppimiskokemusten viestimiseen ja vahvistaa viestimistä suunnaten kokemusviestinsä kaikille. Tämä mahdollistaa opiskelutapahtuman yhteisöllisyyden. Tutortoiminta on yksilöllistä ja ohjaa opiskelua tutorin omaan toimintaan samaistumisen kautta. (Ihanainen, 2014; Mäkinen, 2014.)

 

 




Ohjauksen tasot opiskelijan hyvinvoinnin yhteisvastuullisessa rakentamisessa

 

Organisaation strategiset, hallinnolliset ja tekniset rakenteet ja toteutusmuodot ohjaavat opiskelutoimintaa. Näitä ovat esim. henkilökunnan osaamisen kehittäminen sekä opetuksen taloudelliset, ajalliset, tekniseen infrastruktuuriin ja toimintaympäristöön liittyvät tukipalvelujen ja opiskelijahuollon resurssit, jotka ohjaavat suunnittelua ennen pedagogisia linjauksia ja päätöksiä. Teknisen ohjauksen ohjaaja hallinnoi opetusteknologiaa ja organisoi tai ohjaa teknisiä tukitoimia sekä huolehtii tietoturva- ja tekijänoikeusasioista. Näin strategiset, hallinnolliset ja tekniset ratkaisut ovat välittyneesti teknologiatuettua opetusta ohjaavia. (Ihanainen ym., 2004, 2006, 2014.)

 

Lähteet:
Karjalainen, E. Karjalainen, T. 2002. Six Sigma- Uuden sukupolven johtamis- ja laatumenetelmä. 1. p. Hollola. Quality Knowhow Karjalainen.

Saariluoma, P, Leikas, J, (2012) Managing Life-Based Design as a Micro-Innovation Process. Design Creativity Workshop June 6, 2012, Texas A&M University, College Station, Texas, USA
Ihanainen, P., Hietala, P., Mäkinen, P., Rannikko, S. ja Keskinen, A. (2004), Verkko-oppimisen käytäntöjä, malleja ja työkaluja. Raportit 2002 - 2003. AiHe-projekti. Opetushallitus.
Ihanainen, P., Rikkinen, A. (toim.) (2006), Verkko-oppiminen ja ohjaus : AiHe-projektin tuloksia. Opetushallitus.

keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Kuinka purjehtijaksi tullaan?



Ammatillinen koulutus on ollut muutoksen pyörteissä jo useamman vuoden. Vaikka esimiehet tekevät muutosjohtamista jatkuvasti, niin JYMY- hankkeen kautta on tarkoitus antaa koulutuspäälliköille lisää osaamista sekä luoda organisaation yhteisiä pelisääntöjä muutosjohtamiseen.

Tammikuun lopulla kokoonnuimme Kotkaan esittelemään tähän mennessä tuotettua, saamaan toisiltamme palautetta ja suunnittelemaan tulevaa. Erityisesti mieleen jäi päivän lopussa pidetty kierros, jossa eri taustoista tulevat johtajat kommentoivat esityksiämme ja nostivat niistä tärkeinä pitämiään asioita esille. Reserviupseerikoulun everstiluutnantti Timo Hänninen painotti resilienssiä. Vaikka muutostoiminnan tärkein draiveri on organisaation ylin johto, niin työntekijät kuitenkin tekevät muutoksen, ei johto. Tiiminvetäjä ei voi onnistua, jos tiimi ei onnistu. Siksi jokainen työntekijä pitäisi valmentaa siihen, että jokaisen asenne on resilientti. Hyvänä esimerkkinä resilienssistä toimii purjehtija, joka ei voi olosuhteilleen mitään, mutta selviytyäkseen hänen tulee kyetä selviytymään vastaan tulevissa tilanteissa.


Resilienssi on juuri sitä, mitä tällä hetkellä nopeasti muuttuvassa maailmassa kaivataan. Aivan kuin purjehtija saa pidettyä aluksen kurssissa ja löytää tien satamaan kelissä kuin kelissä, samaa resilienssiä tulisi löytyä ammatillisen koulutuksen muuttuvasssa kentässä työskenteleviltä. Ja sitä samaa resilienssiä tulisi riittää jaettavaksi myös opiskelijoille heidän matkallaan kohti oman alansa ammattilaisuutta. Tarvitaan toki myös selkeitä prosesseja ja kannanottoja, mutta edesauttaako niiden jakaminen resilientin asenteen kasvamista? Miten purjehtijaksi tullaan?




 

Jymy länsi – ryhmään kuuluu kolme organisaatiota: Länsirannikon koulutus Oy WinNova, Sataedu ja Kankaanpään opisto. Teemme jokaisessa oppilaitoksessa hiukan erilaisen muutosjohtamisen mallin kokeilun ja jaamme keskenämme ajatuksia näistä. Tarkoitus on saada toimintamallit juurrutettua osaksi organisaatioidemme johtamisjärjestelmiä.